Moikka! En tosiaan viimeviikolla ehtinyt postaamaan, kuin tuon lyhyen kuvapostauksen, kuten arvelinkin. Noh, eihän tuossa viikolla olekkaan juurikaan mitään ihmeellisempiä tapahtunut, olen lukenut kokeisiin ja pysytellyt ihan kotosalla. Nyt vähän edellisviikon kuvasaldoa:
Oltiin Marin kanssa suunnistamassa...
Herrrrkullisia korvapuusteja!
Nuin. Nyt voisinkin vähän sepostella miten tämä viikonloppu on kulunut! Perjantai - noh... oli samanlainen päivä, kuin muutkin viimeviikolla eli olin kotona ja treeneissä, ei sen ihmeellisempää. Tosin perjantaina tuli oleskeltua vähän enemmän pihalla, koska oli ihan kivan aurinkoinen ilma.
Eilen eli lauantaina tulikin sitten vähän enemmän touhuttua. Melkein heti aamusta aloin leipomaan korvapuusteja tästä ohjeesta. Rakastan muutenkin kaikkia kinuskikissan reseptejä ja leivonnaisia! Niin kauniita - ja herkullisia.
Puustit onnistui oikein mainiosti (kuvakin ylempänä). Leipomisessa meinasi tulla hitusen kiire, kun treenit alkoivat. Treenien jälkeen pikapika laittautuminen ja tädin, sekä mumman kanssa kreikkalaiseen syömään! Oli taas vaihteeksi niin hyvää ruokaa, että meinasi mennä kieli mukana. Suosittelen lämpimästi kreikkalaisia ja välimeren muita ravintoloita! Vatsa täynnä sitten mentiinkin nukkumaan.
Tänään sitten melkein heti herättyäni lähdin Nellin kanssa lenkille ja otin kamerankin mukaan. Luulin, etten löytäisi mitää uutta kivaa kuvausmaisemaa, mutta ylläytinkin kun löysin jopa viisi oikein kaunista kuvauspaikkaa. Siellä sitten kuvailin meidän neitiä, mutta kuvia en tänne lisää. Niitä voit käydä katsomassa Nellin petsie-profiilista. Ihme juttu, koska olen kuitenkin elänyt tällä markilla 11 vuotta ja kuvailua harrastanut n. 3 vuotta, enkä ole bongannut noin nättejä paikkoja. Luonto osaa yllättää.
Yhdeltä olikin sitten taas treenit. Treeneissä perusjuttuja, sekä tehtiin jonkinverran ohjelmia sunmuuta.
Harkkojen jälkeen sitten putsasinkin gerbiilien terraarion ja juoksutin tupsuhännät. Tuli kyllä taas, aah, niin ihana siistiä!
Äsken sitten otin ja hermostuin. Leikkasin kynnet. Meni nihin hermo, kun olivat niin eripituisia ja lohkeilevia. Sinne meni sitten puolenvuoden kasvatus. Mutta, ajatellaan positiivisesti! Nyt siis kynnet kasvavat saman pituisina ja siisteinä takaisin.
Tässä tämä tälläkertaa, huomenna varmaan sitten palaillaankin taas maisemiin kuvapostuaksen kera, koska menemme ulos Julian kanssa kuvailemaan, jos sää vain sallii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti